keskiviikko 2. tammikuuta 2019

2019






Pohdiskelen uuden vuoden lupauksia. Sellaisille ei taida olla tarvetta nyt. Elämä on tarpeeksi hyvää näinkin. Onnellinen oli vuosi 2018. Toivottavasti jatkokin!

torstai 27. joulukuuta 2018

Lomakuvia








Joulu Niiralassa. Herkkuja kauppahallista, jouluhalko, pulkkamäki Huuhalla, puuroa ja karjalanpiirakoiden leivontaa veljien kanssa.

perjantai 21. joulukuuta 2018

Venuksen kanssa halkohommissa






Menen aamulla hetkeksi kasaamaan halkoja. Niitä on tullut tehtyä joulukuussa armoton määrä. Vanhat pihakoivut kaadettiin.

Aamutaivaalla loistaa Venus. Muistuttaa rakkaudesta. On 16 astetta pakkasta ja kaunista. Vielä hetken hämärää. Sitten aurinko nousee. Käyn vielä katselemassa järvelle.

torstai 20. joulukuuta 2018

Joulukoti














"Ju mindre man är dess större blir julen"

--

"Kuta pienempi itse on, sitä isompi joulu tulee."


-T. Jansson

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Uusi mahdollisuus





Tämä kaappi oli alusta asti hutiostos. Kauppaan kuului kotiinkuljetus ja kotipihassa en kehdannutkaan enää perääntyä. Yläosan peilikaappien yksi laseista sattui vielä ostohetkellä rusahtamaan rikki. Kolme vuotta kaappi vietti vanhempieni pannuhuoneessa. Minulla oli aikaisemmin tapana kunnostaa siellä huonekaluja. Tälle en saanut aikaiseksi tehtyä mitään. Yritin varmaan unohtaa koko kaapin olemassaolon. Vanhempani eivät. Annoin heille jo luvan myydä tämän eteenpäin. Mutta sitten annoin kaapille uuden mahdollisuuden ja he toivat sen meille.

Kaappi oli ostohetkellä edellisen omistajan toimesta rapsutettu vanhoista maaleista ja vahattu tummanruskeaksi. Vetimet oli vaihdettu uudenaikaisiin, aivan väärän tyylisiin. Kaapilla oli väärät vaatteet yllään.
Tämä ei ole hieno vanha jalopuinen kaappi. Enemmänkin halvasta materiaalista kyhätty laitos, joka on täyttänyt alkuperäisen tarkoituksensa tuvan nurkassa.

Ostin uuden maalin. Tämä on sävyltään Tikkurilan Neito X420. Teetätin lasiliikkeellä yläosaan uudet peilit. Ja vaihdoin vielä vetimet tuollaisiin posliinipampuloihin. Jynssäsin sen mäntysuovalla ja paperoin hyllyt vanhan tavan mukaan.

Nyt kaappi on kiva. Sävynsä mukaisesti aika neito. Ei vieläkään mikään jalosukuinen antiikkikaunotar, mutta ajaa asiansa lastenvaatekaappina. Ovessa roikkuu kirppikseltä löydetty retro tyttöjenmekko.

maanantai 26. marraskuuta 2018

Loppuvuoden asioita









Rakastan joulua. En sitä kauppakeskusten joululaulurallia tai ostoshuumaa. Vaan sitä hämärien vuodenaikojen rauhaisaa puuhastelua. Jouluaskarteluja, joulukirjojen selailua, leipomista ja sen sellaista. Haaveilen liköörien uuttamisesta, saunomisesta, järven jäätymisen tarkkailusta, lintujen talviruokinnasta, kevyiden lumipeitteiden valkaisemista maisemista.

Kirppareilta löytää nyt vanhoja joulukoristeita. Olen ostanut vanhan painavan kuusenjalan (3e), lasten käsinommellun tonttupuvun (2e) ja vanhoja joulukoristeita. Alimmassa kuvassa lempparini. Meillä on kotona ollut kuusessa aina tuollainen vanha käppyrätähti. Löysin näitä toisenkin kirpparilta. Ihana aikaa nähnyt vanhus:- ). Kuvissa vilahtaa myös ystävien kanssa tehtyjä kransseja.

tiistai 30. lokakuuta 2018

Radio-ohjelmia ja talven odotusta













Muistiinpanoja tästä päivästä.

Aamulla teen lenkin ja katson auringon nousua harjujen seasta. Valo tuntuu syksyllä kylmältä. Ihmiset huristelevat kohmeisilla autoilla ohitsemme.

Kuuntelen Ylen Kissankehtoa. Todella hyvää musiikkiohjelmaa. Nyt soi Yonan Leski kuutamolla.

Keitämme Matsan kanssa espressoa pannulla puuhellan päällä. Meidän pieni rituaali. Katsomme yhdessä Better call Saulin jakson.


Nyt tuntuu hyvältä lukea ja kuunnella kirjoja. Huoltaa vaatteita. Huoltaa itseään urheilemalla. Kotona voi heilutella kahvakuulaa vauvan kanssa. Soitella epävireisellä sukupianolla Kotimaani ompi Suomi tai Laulu on iloni ja työni. Koska niiden nuotit ovat Suuressa toivelaulukirjassa, jonka löysin kirpparilta.