tiistai 30. lokakuuta 2018

Radio-ohjelmia ja talven odotusta













Muistiinpanoja tästä päivästä.

Aamulla teen lenkin ja katson auringon nousua harjujen seasta. Valo tuntuu syksyllä kylmältä. Ihmiset huristelevat kohmeisilla autoilla ohitsemme.

Kuuntelen Ylen Kissankehtoa. Todella hyvää musiikkiohjelmaa. Nyt soi Yonan Leski kuutamolla.

Keitämme Matsan kanssa espressoa pannulla puuhellan päällä. Meidän pieni rituaali. Katsomme yhdessä Better call Saulin jakson.


Nyt tuntuu hyvältä lukea ja kuunnella kirjoja. Huoltaa vaatteita. Huoltaa itseään urheilemalla. Kotona voi heilutella kahvakuulaa vauvan kanssa. Soitella epävireisellä sukupianolla Kotimaani ompi Suomi tai Laulu on iloni ja työni. Koska niiden nuotit ovat Suuressa toivelaulukirjassa, jonka löysin kirpparilta.

maanantai 29. lokakuuta 2018

Lokakuun järvi





Viikonloppuna saunoimme kellarissa.
Tänään kävelin aamulla takapihalta rantaan ja katselin sumuista maisemaa.

Pohdintaa julkisivusta










Olemme hiljalleen pyöritelleet ensi vuoden julkisivuremontin mahdollisuuksia. Löysimme puusepän tekemään ikkunakorjaukset ja hän kävi viikonloppuna katsastamassa talon tilanteen. Joimme kahveet.

Eteläpuolella on ollut aikoinaan todella komea portaikon ikkuna. Se on menty 60-luvulla muuttamaan oviaukolliseksi, jotta yläkertaan saatiin oma sisäänkäynti. Purimme jo heti talon oston jälkeen lahot rappuset pois. Osa alkuperäisistä ikkunoista löytyi kellarista ja ne olisi tarkoitus kunnostaa. Puuttuvat ikkunat teetetään perinteiseen tyyliin alkuperäisiä vastaaviksi. Myös osa eteläpuolen muista ikkunoista on hapertunut vuosien aikana ja niidenkin puuosat on tarkoitus kunnostaa. Eniten osumaa on ottanut eteläpuolen kellarinikkuna, joka oli talon ostohetkellä maanpinnan alapuolella.

Terassiakin on korjattu joskus. Ei niin kauniisti. Ei niin taloon sopivilla valinnoilla. Terassi siis menee kunnostukseen. Täytynee keväällä aloittaa laho-osien purulla ja katsoa, mitä pystyy säästämään ja mikä täytyy tehdä uudelleen. Myös keittiön ulko-oven portaikko oli aivan lahoamispisteessä talon ostohetkellä ja sekin purettiin pari vuotta sitten jo pois. Rakennamme alkuperäistä vastaavan takaisin.

Lopuksi talon maalaus. Todennäköisesti päädymme käyttämään maalausliikettä. Vaidoimme jo tänä kesänä helmalautoja ja tarkastimme hirsirungon kunnon ulkoa päin. Salirempan yhteydessä siirsimme pohjoispuolen ikkunan takaisin alkuperäiselle paikalleen. Puutavaran ostimme suoraan höyläämöltä vastaamaan alkuperäistä.

Talo on alunperin ollut vihreä. Kauniin värinen, mutta en kaipaa sitä. Ympärillä on paljon luontoa ja tuntuu, että vihreänä talo katoaisi puuston sekaan. Olemme nyt päätymässä roosaan. Olen selannut Helsingin tallennettua värikaavaa ja ajellut googlemapsin street viewillä tutkiskelemassa taloja. Koemaalauksia on tehty neljällä eri sävyllä. Lemppariksi on valikoitunut TVT H680, joka kuvissa alin puuterimainen vaalea roosa. Ikkunapokat ja listat olisi tarkoitus maalata harmaaksi, ovet taaseen vihreiksi.

Ensi keväänä siis hommiin:- ).

perjantai 26. lokakuuta 2018

Laiskoja päiviä







Täällä on vietetty hitaita päiviä. Talven aikana emme remontoi mitään. Tauko tekee hyvää ja pään saa tyhjennettyä uusille ideoille. Se tuntuu tärkeälle näin suuren taloprojektin kanssa. On ollut aikaa palata vanhojen harrastusten, ratsastuksen ja taiteilun, pariin.

Lokakuussa olen ihastellut punaisia auringonlaskuja. Tehnyt hyvää ruokaa. Tässä päärynät matkalla uuniin. Kynttiläkausikin on näköjään pyörähtänyt käyntiin. Nukuttu päiväunia ja käyty pitkillä lenkeillä. Hengailtu kalsarit jalassa kotona ja odotettu ensilunta. Tarkkailtu ikkunasta kissan saalistusta.

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Kesän viimeisiä päiviä


Kuvia mökiltä elokuun viimeisinä päivinä. Mielenmaisemaani. Kotivideoitani. Pikkusisko laulaa Nocturnen.

Näkymiä


Tässä kodissa rakastan näkymiä. Lämmittelen pönttistä ja katse harhailee ulos. Ikkunoista näkyy luontoa ja tähän vuodenaikaan upea ruska. Ylin kuva on otettu yläkerran terassilta villiintyneeseen puutarhaan.

Kylpyhuone






En ole tainnut täällä esitellä meidän jo reilu vuosi sitten remppaamaa kylpyhuonetta. Tätä tilaa ei ole mitenkään kovin mukava valokuvata, koska luonnonvaloa ei ole! 
Mutta mennään asiaan. Tässä kohti taloa oli ihan alunperin vain komero, myöhemmin 60-luvun rempan jälkeen kaksi vietävän rumaa vessaa ja nyt meidän rempan jälkeen yksi isompi kylpyhuone ja seinän takana pieni komero. Sinne käynti on toiselta puolen taloa rappustasanteelta. Kylppäriä oli ehkä aavistuksen hankala suunnitella, koska se jää osittain vinokattoisena portaikon alle. Tila on myös melko pitkä, mutta kapea.
Remppa oli iso. Kaikki purettiin ensin atomeiksi. Putket ja sähköt uusittiin. Tehtiin nykyaikaiset vedeneristykset yms. Laatat ovat Pukkilan. Seinälaatat alelaarista hamstrattuja (heh osa hamstrauksista on edelleen vanhempien pannuhuoneessa säilössä). Kalusteet tilasimme Englannista halvemman hinnan vuoksi. Siellä oli myös suurempi valikoima muuta kivaa tilpehööriä naulakoista pyyhetelineisiin. Pikku kömmähdyskin kävi rempan keskellä ja pöntön viemäriputki tuli vedettyä liian lähelle seinää. Kyllä ketutti (ei onneksi enää). Kömmähdyksen vuoksi meidän uusi hieno Burlingtonin pönttö pääsi yläkerran säilöihin odottamaan seuraavan vessan remonttia. Sain äidiltä uuden vessanpöntön syntymäpäivälahjaksi. Amme kaivettiin Matsan vanhempien pihavarastosta. Se on vanha valurauta-amme, jonka ulkovaipan hioin ja maalasin uudelleen. Emalointi oli ihan fine, tietenkin pientä ajan mukanaan tuomaa kellastumaa, mutta se ei meitä haittaa. Peilin hommasin antiikkiliikkeestä, pienen ruskean seinäkaapin tori.fi:stä. Valaisimet ovat Anetan valmistamia. Ihan perus netin rautakaupasta tilattuja.

Kylpyhuone on toiminut hyvin. Se on minusta myös nätti. Amme on erityisesti meidän kohta 2-veen mieleen.

Ja lopuksi pienenä vinkkinä k-supermarketin keräilykampanja, jossa voi loppuvuoden ostaa Marimekon Satula-kuosia puoleen hintaan. Ei ole maksettu mainos, vaan Marimekkofanin pikkuvinkkeli:- ).

 
Ja koska before-after kuvat ovat ihan parhautta, niin tässä tila purku-urakan temmellyksessä.