Viikonloppuna ostimme häälahjaksi itsellemme Mehiläispesän, Artekin klassikon. Messinkiset yksityiskohdat tuntuivat jopa hieman blingiltä!
Tänään kotiutin Elävästä kaupasta työvalaisimen kympillä. Pitkään jahkailin että tarvitseekohan tuota, mutta hyvin se pöydälle sopii. Värikin oli juuri mukavan mutainen, joten maalauspuuhiltakin vältyttiin.
Viikonloppuna söimme croissantteja. En voinut vastustaa kiusausta kaupassa. Kenties tein virheen ja menin ostoksille nälkäisenä. Tai lapsuudestani kantautui muisto, kuinka äiti silloin tällöin eli hyvinkin harvoin viikonloppuisin poksautteli näitä croissant-purkkeja.
Valaisin sopii kokonaisuuteen upeasti! Ja taidan joskus varastaa idean tuollaisten lautasten ripustamisesta oven yläpuolelle.
VastaaPoistaHassua että sinulle nuo purkkicroissantit ovat tuttuja jo lapsuudesta, Minä olen vasta vuoden - pari tiennyt niiden olemassaolosta kun ystäväni kerran vinkkasi niistä sunnuntaibrunssilla. Yllättävän hyviä purkista tulleiksi. Joten sallittakoon niiden nauttiminen silloin tällöin. :)
Hyviä ne ovat totta vie, vielä lämpimänä kotiuunista:-- ).
VastaaPoista