lauantai 23. heinäkuuta 2022

Kuvamatka kasvimaalle
















Heinäkuun lopussa kasvimaalla on kauneinta. Tämän vuoden uusia kivoja kokeiluja ovat maurinkiiltomalva violettina ja raidallisena (Zebrina). Myös helppohoitoiseksi osoittautunut kirjosalvia on oikein nätti ja kauan koristava. Daaliat aloittelevat kukintaa. Tomaatit kypsyvät. Muutamia kesäkurpitsoja ja avomaankurkkuja on päässyt keräämään. Raparperia on tullut valtavasti. Olen tehnyt siitä erilaisia hilloja ja mehuja. Marjapensaat tuottavat vuosi vuodelta enemmän satoa. Korianterin valkoinen kukinta on kuin pieni lumisade kesän keskellä.

Päärynäpuun kasvuvoima on valtaisa. Pitää opetella leikkaamaan sitä.

Pyjamaa metsästämässä




Haikailen aina hyvän pyjaman perään. Niitä tulee erittäin harvoin kirpparilla vastaan. Ehkä syystä, että ne hyvät käytetään loppuun. On muuten nykyään aika harvinaista käyttää jokin vaate "loppuun". Siitä saa suurta tyydytystä, kun yökkäri on niin repaleinen ja kulunut, että saa luvan ostaa uuden.
Tänä kesänä ostin itselleni uuden pyjaman. Halusin sellaisen, että illalla sänkyyn kavutessa on olo, kuin olisi mukava juhlamekko päällä. Pyjaman mallisena toki. Selailin muutamien pyjamafirmojen sivuja. Teklalla ja P. Le Moultilla oli hauskoja. Löysin suomalaisen Gauharin sivuilta tämän valkoisen pellavapyjaman ja sen lopulta ostin. Laatu tuntui hyvälle. Se on malliltaan mukavan yksinkertainen ja vyötärökumppari ei kiemurtele kujassaan. Toivottavasti se kestää käytössä.

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Heinäkuussa tuoksuu jasmike














Heinäkuisia terveisiä minun paratiisistani. Pionit hullaantuivat kukkimaan todella koreasti. Keräsin niitä kimppuihin. Äiti toi tuliaiseksi Pionien kodista tilaamansa taimen. Sen nimi on sopivasti  Mother´s choice. Jalopähkämö ja myskimalva jatkoivat korealla kukinnalla. Ripottelin ruusunlehtiä galetten päälle.

Oliivipensaissa on pieniä oliiveja. Hauskaa. Tähtijasmike tuoksuu ihanalle. Odotan kovasti sen kasvavan suureksi ja tuuheaksi. Sitten voin nuuhkia sitä salin ikkunasta.

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Yö majakkasaarella














Me kävimme Matsan kanssa aikoinaan häämatkalla Sälgrundin majakalla. Se oli ihana retki. Viime talvena me kävimme perheen kanssa Marjaniemen majakalla. Sekin oli ihana retki. Vouhotin kevään, että Tankariin olisi päästävä. Sinne lähdettiin, kun kesäkuu oli vaihtunut heinäkuuksi ja helteet saapuivat Suomeen.

Päivä oli mukava. Matkasimme laivalla saareen. Siellä oli matkailijoita kuhiseva kahvila. Ostimme keittolounaan. Illalla vuokrasimme kahvilan takaa hirsisaunan. Kävimme meressä uimassa monta kertaa. Mietimme niitä kesämökkiläisiä, joidenka pihan ohi kaikki turisit saarella vaeltavat. Melkoista.

Matsalla oli synttärit ja illaksi menimme kalliolle piknikille. Merituuli puhalsi kakun kynttilät sammuksiin. Se oli se hetki siellä kallioilla. Meren maku.

Vuokrasimme pienen askeettisen hirsimökin yöksi. Kuuntelin radiota. Yön nukuimme lapset kainalossa. Kahvilassa tarjoiltiin yksinkertainen ja maittava aamupala. Sitten saareen saapui taas laivalastillinen eläkeläisturisteja. Joku ikääntynyt leidi oli kompastellut pusikkoon. Oli hirmuinen helle ja hikoilevia eläkeläsiä. Mietimme Matsan kanssa, milloin pääsemme elvyttämään. Ei onneksi päästy.

Lähdimme seuraavalla laivalla kotiin, me turistit.