Radio pauhaa juhannuksena

 

On kaksi juhlaa, joista tulee kunnon juhlatunnelma. Ne ovat joulu ja juhannus. Jouluna koristellaan koti ja juhannuksena mökki. Tässä esittelen nyt juhannusestetiikkaa mökillä.

Sanon heti alkuun. On virhe ostaa juhannuskukat kaupasta. Juhannuskukat kerätään pusikoista.

Pöytään laitetaan kiva liina ja sitten syödään hyvin. Meillä on aina mansikkakakku jossakin muodossa. Lisäksi uusia pottuja tillillä. Siinä sivussa, mitä minäkin vuonna tekee mieli. Tänä vuonna isomummin tehtävä oli tuoda shampanjaa ja jännitettiin, mitä sieltä saapuu. Kyllä 80-v mummi osasi!

Ostin kasan lehtiä. Oli niin kiireinen aatto, että luin ne vasta seuraavana päivänä uimavahtivuorossa. Söin sipsiä ja join sitruunalimsaa. Vogue maistuu parhaimmalta mökillä vähän homsahtanut olotila päällä.

 

Minä vietin juhannusaattoni tuossa viimeisessä kuvassa. Hellan ja radion välissä. Kuuntelin koko illan Yle Radio Suomea. Siitä syntyi juhannustunnelma. Katsoin ikkunasta järvellä pauhaavaa trafiikkia. Veneitä ja laivoja ja Osmoja ja kaikenlaisia siellä seilasi. Kaikille ohikulkeville vilkutetaan kun muistetaan. Lapset hilluivat paljussa ja söivät kourakaupalla doriksia ja kaikenlaisia muita herkkuja. Kuka sitä juhannuksena laskee.

 

Lopulta ei jaksettu laittaa kokkoa. Ollaan poltettu sitä monesti syksyisin, kun on pimeää ja kosteaa. Siinä on kova vahtiminen, ettei saa metsäpaloa aikaiseksi. Ja juhannuksena jaksaa vahtia korkeintaan paljussa ilakoivia lapsia.

Pieni pala Italiaa

En ole koskaan käynyt Italiassa. Siitä haaveillessani tein pienen palan sitä parvekkeellemme keskelle Pohjois-Karjalaa. Terrakottaruukkuja, aurinkotuolit ja metallinen pöytäryhmä. Löysin kesäkukkamyymälästä valkoista ja pinkkiä myrttiä. Tottakai oli saatava.

Kahdessa isossa ruukussa kasvaa japaninruusukvittenit Sirius ja Venus. Matsa kysyi meinasinko ihan yksin raahata ne syksyllä kellariin. Vastasin, että en, vaan sinun kanssasi.

 

Koko terassi rakennettiin muutama vuosi sitten lähes kokonaan uudelleen tukipuita lukuun ottamatta. Oli sen verta hapristunut tapaus. Alla muistuketta siitä, kun kaikki remontti oli edessä päin. Oltiin vain onnellisia, että oltiin saatu ostettua talo ja päästiin puuhailemaan.

 

Kesätoivomuksia

Kesä alkoi serkun lakkiaisista. Hanna-täti piti puheen ja siitä tuli hirmu hyvä mieli moneksi päiväksi ellei viikoiksi. Ettei vain hauska elämä loppuisi kesken kaiken. Nuoruus on ihanaa. Kesä myöskin.

Minulla on toivomuksia kesälle. Oikeastaan ihan saman vaikka sataisi vettä. Kesällä on hauskaa.

Haluaisin uida lasten kanssa. Joskus kylmän päivän jälkeen laskea laventelin tuoksuisen kylvyn. Ostin sitä varten jo sitä laventelin tuoksuista kylpyvaahtoakin. Se odottaa vielä kaapin päällä sitä tarpeeksi kylmää päivää. Haluaisin kokkailla kaikkea hyvää ja mahdollisimman paljon kasvimaalta kerättyä. Syödä kukkia. Keitellä mehuja ja hilloja ja tehdä ehkä jotakin likööriä. Toivon pieniä kesälomamatkoja. Niitä me olemme jo muutamia tehneetkin. Odotan matkaa majakkasaarelle. Haluaisin käydä juoksulenkeillä ja Matsan kanssa pelaamassa squashia. Häviän aina, mutta ihan sama. Se on silti hauskaa.

Haluaisin putputella veneellä järvellä. Pitää veneen kastajaiset. Kuopion uudistuneessa museossa oli näytteillä samanlainen vene kuin meillä. Ja silläkin oli nimi! Me menimme eilen veneelle eväskorin kanssa. Moottorin sulake oli palanut, eikä se lähtenyt käyntiin. Syötiin sitten pelastusliivit päällä veneessä eväät ja heiteltiin virvelillä laiturilta. Ei oikeastaan edes harmittanut. Oli hauskaa.

Tähtianiksella maustettua raparperimehua syreenien kukkiessa. Hauskaa kesää ja elämää kaikille!

Väsyneitä päivän jälkeen

Sitten te olitte hyvin väsyneitä kaikesta kävelystä. Juolahti mieleen, että lähellä olisi kiva kahvila. Se oli kujalla hotellin vierellä. Vastapäätä näyteikkunat täynnä valaisimia. Söimme vohvelit ja kermavaahtoa ja strösseleitä. Limettilimpparia ja jaffaa.

Ja isi oli avannut seitsemännen kerroksen hotellihuoneen ikkunan ja sen alla nukuit kaikesta väsymyksestä. Pidin siitä päivästä.

Parasta matkalla olikin haahuilu

Meillä oli määränpäänä huvipuisto ja Matsa kysyi, mennäänkö puiston kautta. Mennään vaan. Ja se olikin parasta haahuilua. Näki asioita, joita ei oikeastaan lähtenyt katsomaan. Asioita, joista niin nautin.

 

Menomatkalla katselin puistossa maalaavia ihmisiä. Maahan valkoiseksi matoksi sataneita tuomen kukkia. Mäen päällä kohoavaa vanhaa kivitaloa.

 

Tulomatkalla menimme puistoon sateen jälkeen. Kiemuraisia puita ja huvimajoja. Hiekkapolkuja kutsumassa kulkemaan. 

 

 

Kesälomamatkalla Näsinpuistossa Tampereella.

Iltasaduksi aikuisille ja lapsille

Oleminen on sekoitus muistoja ja nykyhetkeä. Muistoissani olen alle kouluikäinen. Pieksämäen aluesairaalan vieressä nököttävässä asuntolassa. Äidin ja isoveljen kanssa lukemassa iltasaduksi Heinähattua ja Vilttitossua. Äiti on tainnut päivystää päivän tai pari, joka tapauksessa aivan liikaa. Nukahtelee kesken lukemisen, mutta me veljen kanssa herätellään uudelleen ja uudelleen takaisin jännittävän juonen kimppuun.

Luen samoja kirjoja lapsilleni. Edelleen aivan yhtä jännittäviä ja hauskoja. On varmaankin ihan ok, että tämä kirja on parempi kuin muutama viime aikoina lukemani aikuisromaani. Se tarjoilee semmoista  kepeyttä aikuisena olemiseen.

Kirja loppuu ihanasti.  

"Helga Alibullen raotti pitsiverhoa ja katseli ikkunasta heidän menoaan. Hän kaatoi kahvilikööriä pieneen pikariin. Missähän Halise mahtaa olla, hän ajatteli.

Helga katsoi vielä kerran puiden taakse katoavia lapsia. Sitten hän siemaisi pikarista ja huokaisi:

-Siunattu nuoruus!"

Vaahteran kukat satavat tuulessa

Se kiitää hetken. Alkukesä. Seuraan pihapuiden kukintaa. Ensin raidat, sitten vaahtera. Kun vaahteran kukat irtoilevat ja satavat tuulessa on tuomien vuoro.

Ja kaikkialla tuoksuu alkukesälle.