Otamme taksin Jardíns de Cap Roigille. Minua vähän hirvittää mutkaisilla rantateillä. Mutta puutarha on kaunis, meren rannalla vuoren rinteellä. Sen on perustanut kaksi rakastavaista samana vuonna kuin kotitalomme, 1927.
Lapset löytävät ensimmäisenä leikkialueen. Kiipeilytelineet ovat näköjään Lappset merkkisiä. Pala Suomea. Syömme eväät, käymme pajumajassa. Kaksi kissaa tulee maukumaan makupaloja. Leikkimökin katolle on istutettu mehikasveja. Kaikkialla on todella siistiä ja hyvin hoidettua.
Sitten kiertelemme puutarhassa. Lapset simahtavat rattaisiin. Kukkasesonki on jo ohitse, mutta on mielenkiintoista katsella käytäviä, muotoja ja tiloja. Kaktuspuutarha on hauska. Mieleeni jäävät muotoillut havupuut, luonnonkivistä muurattu kaareva penkki, puiden rajaamat kujat, haravoidut hiekkakäytävät, sinne tänne asetellut taideteokset, terrakottaruukut. Itse linnan ympärys on posahtanut rakennustyömaaksi.
Lopuksi me kävelemme Calella de Palafrugelliin. Lomahuoneistojen ikkunat on peitetty säleiköillä. Hektisin lomasesonki on jo painunut pois. On ehkä hieman autiotakin. Rannalla keräämme kiviä. Sinne on ajautunut meduusoita. Syömme ravintolassa. Alkupalaksi oliiveja. Matsa tilaa minulle grillattuja kasviksia ja tomaattikastiketta. Se on todella hyvää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti